Suomi- Ruotsi "maaottelu" - ja muumit

Palatkaamme eiliseen seminaariin - niin paljon tietoa ja juttuja lyhyessä ajassa että piti oikein yön yli sulatella- kaksi mielenkiintoisinta oli jätetty viimeiseksi: Roleff Kråkström- naimakaupan kautta Muumimaailmaan siirtynyt toimari ja Ruotsin Södertäljessä asuva suomalainen Riitta Eivergård päättivät aamuisen seminaarin piristävillä ja mielenkiintoisilla puheenvuoroilla brändäämisestä ja ruotsalaisen ja suomalaisen johtajuuden eroista. 

Ensin Riitan näkökulmia johtajuuteen- ruotsinkielentaito on se ensimmäinen asia mihin kannattaa panostaa- "pakkoruotsia" hän kiittää siitä, että itse on pärjännyt! Kun on hyvä pohja. on siitä helppo ponnistaa eteenpäin!
                                                                                                               * Johtajuus on kiteytettynä miten olla interaktiivisesti tekemisissä toisten kanssa- yrityksessä  asetettava ja pyrittävä yhteisiin tavoitteisiin, organisaation oltava menossa oikeaan suuntaan oikeasti kohdennetuilla resursseilla, lähtökohtana aina asiakkaan tarpeet.
Jyväskylän YO on tehnyt aiheesta tutkimusta, ja strategisella tasolla on Suomi aivan kärjessä USA:n, Japanin ja myös Ruotsin seurassa. Mutta miten johdamme itseämme -voi olla seuraava kysymys? Miten sosiaalinen puoli työpaikoilla voi?
kannattavuus- johtaminen - kulttuuri  - kaikki nämä ovat sidoksissa  yrityksen imagoon, mikä taas 49% heijastaa yritysjohtajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, josta taas markkina-arvoon heijastuu 60% yrityksen maineeseen...
Tavoite on sama, mutta suomalaisessa yrityskulttuurissa on pääpaino tuloksissa, päätöksissä, erimielisyyksien poistamisessa, pomon tietotaidossa , aseman tuomassa auktoriteetissa ja hänen päätöksissään. Ruotsalainen johtajakulttuuri lepää pikemminkin suhteiden, osallisuuden, konsensuksen ja yhteisen päätäntäprosessin varassa- johtaja johtaa muiden kautta ja on myös ansainnut johtaja-asemansa. -
Muita eroavaisuuksia ja asioita joista voimme toisiltamme oppia:
*Suomessa meidän on opittava kuuntelemaan
*itseohjautuvuuden merkitys kasvaa koko ajan
*Ruotsissa parempi ja positiivisempi palautteenanto (=feedback)
*Suomalainen johtaja myös välittää tietoa- tässä ollaan ruotsalaisia edellä ; tietotaito on korkeampi
*Suomalainen "suoraan-asiaan-menettely" ei aina Ruotsissa onnistu: "Tässä on hyvä kone - osta se!"
aiheuttaa hämmennystä ruotsalaisissa asiakkaissa kun small talk jää puuttumaan... Mikä meillä kaikilla pohjoismaalaisilla kuitenkin on yhteistä, ovat perusarvot kuten:




*Rehellisyys
*Luottamus
*Tuloshakuisuus
*Joustavuus
*korkea työmoraali

Näistä yhteisistä tavoitteista olisi hyvä kaikkien hyötyä ja vahvistua yhdessä. Tähän väliin Riitta siteerasi Matti Alahuhtaa joka on poiminut onnistuneen johtajuuden seuraavat tekijät:
*luottamus*positiivinen asenne* kiinnostus, empatia*nähdä oleelliset asiat* tuloksen tekeminen yhdessä

"Ruotsalaisten kannustava vapaus koskee hyviä työntekijöitä, jotka helposti pääsevät maaliin kunhan suunta on oikea"- tässä meillä on vielä oppimista.
Asiantuntijuus ja ylipäänsä "knowhow" on taas meidän suomalaisten vahvuusaluetta - me tiedämme Ruotsista paljon enemmän mitä he meistä jo pelkän yleissivistyksemme avulla!
Tämä puheenvuoro antoi paljon mietittävää myös itsensäjohtamisen tiimoilta, osallisuus, luottaminen, tiedonjakaminen, läsnäolo - siinä joitakin avainsanoja!

Sitten Muumeihin ja firmaan "Moomin characters" joka perustettiin jo 50-luvulla Toven ja Lars-veljen toimesta  lähinnä taiteellisiin ja kultturellisiin tarpeisiin. Japanilaisten mukaantulo 80-90-luvulla animaationeen sai valtavasti julkisuutta ja toimi ikäänkuin rahasampona hetken, mutta koska kyseessä on taide&kulttuuri eikä pelkkää huvitusta, päätettiin kilpailun kovetessa "paluuta juurille" eli taiteen pariin. Yhteistyö niin museoiden kun kauppaketjujen kanssa on toiminut hyvin, ja etenkin ruotsalaiset ovat ottaneet tämän rakkauteen, hyväksyntään, vapauteen ja luonnonkunnioittamiseen perustuvan jo kolmatta sukupolvea käyvän brändin omakseen.

Myös maailmanlaajuinen levikki on onnistunut, koska muumien arvot eivät sitoudu uskontoon tai  mihinkään maantieteelliseen paikkaan- asia mitä itse en edes ollut tullut ajatelleeksi! (Esimerkiski joulun olemassaoloa ja tapahtumaa pikemminkin ihmeteltiin eräässä muumi-kirjassa!)
Toven taustasta ilmeni myös että jos itse on kosmopoliitti - mm lapsuuden kesät Tukholman saaristossa ja matkoja lähes ympäri maailman tai ainakin pitkin Eurooppaa, - on helppo myös ajatella kansainvälisesti. Suomessa naiset saivat myös ensimmäisinä maailmassa äänioikeuden - tämäkin on ollut omiaan helpottamaan naistaiteiljan työtä!
Muumin suuren suosion voinee myös kuitata sloganilla "Roadmap to happiness" - siitähän tässä lopulta taitaa olla kyse! Pohjoismaiset arvot, kuten jo mainitsemani suvaitsevaisuus , pääsevät oikeuksiinsa näissä kertomuksissa ja niiden henkilöhahmoissa- kaikki loppujen lopuksi Toven lähipiiristä kaapattuja!

Tämä Moomin-brändin esittely oli hauska päätös monipuoliselle ohjelmalle, josta kiitos siis finsk-svenska handelskammaren:ille  puuhahenkilöineen. Mielenkiintoista tietoa tuli runsaasti ja ainakin yhteystietoja tuli vaihdettua- johtamistaidot ovat aina kysyttyjä!

Mitä voimme oppia Ruotsilta? Finsk-svenska handelskammaren vastaa.

Kahvila-ravintola Cabriole Porvoossa (kiitos, vanha kisakaverini ja paikan omistaja Kuiviston  Matti- lounas oli maittava ja aamiainen vallan superb-parhain ikinä) tarjosi arvokkaat, (vaikka julkisivuremontin takia hupulla peitetyt )- ja käytännölliset tilat ja hyvän ruokailun  suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin aamuseminaarille.  Tarjolla oli  virkistäviä näkökulmia muumeihin, lobbaukseen politisointeineen, eroihin suomalaiseen ja ruotsalaiseen johtamiseen, rahastoihin ym investoimiseen ja vientiin .Kuvassa puhetta pitää tilaisuuden isäntä, kauppakamarin vd Kjell Skoglund Suomen ja Ruotsin välisestä viennistä ja tuonnista.





Verkostoitumista, kuuntelua, jopa pieniä "ahaa-elämyksiä" oli tämä aamupäivä täynnä ja laitankin tähän lähinnä koosteen ranskalaisin viivoin jaoteltuna.
*Ruotsalaisilla yhtiöillä 850 tytäryhtiötä Suomessa- meillä vastaavia vain 580 Ruotsissa
*Intia, Kiina, Vietnam, Kaakkois-Aasia ja esim Brasilia ovat maailmanmarkkinoilla koventaneet panostustaan - me täällä Pohjoismaissa jäämme helposti jälkeen jos tuudittaudumme liiaksi siihen uskoon että asiat pyörivät omalla painollaan.
*Ruotsin työllisyys% maailman korkeimpia (76,7%) *Suomalaista osaamista arvostetaan maailmalla mutta täällä kaivataan yhä lisää investointeja *Ruotsi vetää myös yrittäjiä; ja jopa puolet uusista yrityksistä ovat yli 60-vuotiaitten omistuksessa! * Naisilla on Ruotsissa meitä paremmat mahdollisuudet lyhennettyyn työaikaan ja joustoon etenkin ruuhkavuosina.* Me kauppaamme moottoreita, metsätenologiaa, terveysalan teknologiaa kemikaaleja .*Demografia eli väestötieteemme kaipaa tutkiskelua sillä olemme yhä Euroopan harvimmin asuttuja maita.
*Ruotsin olisi löydettävä keinot saada maahanmuuttajat nopeammin työelämään * Ruotsin koulusysteemi vaatii kattavan tarkistuksen, mutta he osaavat myydä ja ovat sosiaalisempia jo koulussa!
Seuraavan puheenvuoron sai Tapio Pekkola, Paavo Lipposen entinen erityisavustaja joka toimii lobbarina Nordstream kaasuputkihankkeessa kertoi mieluummin puhuvansa kommunikoinnista kuin lobbauksesta, ja sanoi olevansa firmansa "silmät ja korvat" Euroopassa liikkuessan. Politiikalla on näin isoissa kaupoissa suuri merkitys, ja tässä ovat suomalaiset poliitikot ruotsalaisia helpompia saada yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan. Aina poliittisissa keskusteluissa on pöydälle osattava lyödä faktaa, ja paljon, mitään "mutu" -juttuja on turha poliitikoille tarjota! Myös näinkin mittavissa projekteissa on läpinäkyvyys ja asioiden esittäminen avoimesti tärkeää. On myös huomioitavaa että Pohjoismainen yhteistyö eroaa muusta Euroopasta, ehkä avoimen ja rehellisen asenteen takia.

Lars Kinnunen, nimestään huolimatta ruotsalainen, kertoi millä tavalla sijoitusyhtiö kokoaa "salkkunsa" josta sitten tarjoaa ihmisille investointikohteita. Uusien kiinnostavien yritysten kartoittaminen alkaa tutustumalla ja seuraamalla niiden toimintaa ja ihan raakoja lukuja- mikä on kasvuennuste, paljonko investoidaan, mikä on ollut voittokehitys viimeisen 20:nen vuoden aikana ja mikä on ennuste. Alustavasta "yrityskartasta" karsiutuu tällöin jo monta firmaa, ja sitten paneudutaan työvoimansaantiin, kestävään kehitykseen, henkilöstöpolitiikkaan yleisesti ja tutkitaan ennusteet lainapääoma/ korkokulut ja toki käydään lounaillain. Minä höristin tietty korviani kun suomalaisista yrityksistä mainittiin Kone, Abloy ja Nokia renkaat. Koneen suhteen osaan olla mieluusti samalla kannalla- vierailu kieltenopettajien kanssa Hyvinkään tehtailla oli todella antoisa ja olen unohtanut siitä kirjoittaa. Ehkä sen aika tulee vielä?

Kone Oy.llä olimme tutustumassa elokuun lopulla Keski-Uudenmaan kieltenopettajien kanssa - siinä firma jolla on visio! Ei ihme että kelpaa tuohon ruotsalaiseenkin sijoitusrahastoon!

Två föredrag kvar - Riitta Eivergård, med rötterna i Mellersta Finland, utpekade olikheter i svenskt och finskt ledarskap  och "muminkaraktären" Roleff Kråkström berättade om "Mumnbränden"och dess utveckling som höll pä att hamna i skuggan av de stora animationsbolagen. Men mer om dessa imorgon - det var faktiskt jätteintressant och nyttigt att höra!
-Anteeksi, sama suomeksi, mutta tässä tämä seminaarin läpi loistava ajatus - suomi on ruotsia ja ruotsia suomea- minä kaksikielisenä välillä sekoitan kielet. Moni esitelmöijistä painotti tätä kielitaitoa - se ei todellakaan ole englanti joka kattaa pohjoismaisen yhteistyön, vaan ruotsi! Mutta siitä ja Muumeista ja johtajuudesta lisää huomenna.Nyt päivä täys, vaikka mielenkiintoinen olikin ja tarjosi uusia ajatuspohdintoja ja näkökulmia!

Puolipidätemietteitä- vapaasti käännettyinä. Kokoamistahan tuo vain on...

Hevosen kokoaminen - usein niin väärinymmärretty asia. Kokoamisella ei ole mitään tekemistä hevosen nenän sijoittamisella luotiviivalle (tai sen taakse!) mutta se käsittää kaiken sen hevosen energian keräämisen käyttöön jotta sen lihaksisto pääsee kehittymään ja askellajeihin saadaan näyttävyyttä/kimmoisuutta!  lähteenä: the Thinking Equestrian; lyhennettynä ja sovellettuna.

Luonnossa lihaksisto kehittyy ja tasapainottuu mm ylämäessä laukatessa. Siihen pyrkikäämme- "always uphills!" (kuva Mallusjoelta)

"​Collection is a frequently misunderstood term. It has nothing to do with putting the horse's face on the vertical and everything to do with gathering up your horse's energy to strengthen his body and to put brilliance into his gaits. (Photo Credit: Renate Blank, CC BY-SA 2.5 via Wikimedia Commons--modified) "

Sitten kysytään:; Mikä sinusta hevosena olisi miellyttävämpi tapa liikkua- takajalat alla työntäen, selkä hyvin kantaen ja pää ja kaula luottavaisesti ja rentona  pystyasennossa?

Vai kaula ja pää jännittyneenä, toki nenä luotiviivalla, selkä notkolla ja takajalat perässäraahautuen.

 Hevosen liikkuminen koottuna pitää sen kauemmin terveenä koska se kantaa itsensä lihaksistonsa avulla jalkojen niveliä ja jänteitä säästäen, se pysyy tyytyväisenä ja on myös paljon miellyttävämpi ratsastaa.

PUOLIPIDÄTE on kaiken kokoamisen alku ja juuri: Tarkoituksena ei ole hidastaa tai ainakaan veltostuttaa sen liikkumista, vaan tasapainottaa se ja saada takajalkoja kropan alle ja kaula kohoamaan. Oikein tehty puolipidäte niin olet jo pitkällä!

ALOITA ratsastamalla eteenpäin ja seuraa pehmeästi hevosesi liikettä myötäillen lantiolla ja myös pohkeet liikkeessä mukana. Suorista selkäsi , kuitenkaan jännittämättä olkapäitä, ja sijoita painosi selkeästi istuinluille samalla kun häpyluusi kääntyy hieman ylöspäin vatsalihaksiasi jännittämällä. Sitten päästät jalat venymään sulkeutuen hevosen ympäri  maata kohti - tämä takaa sen, että takajalkojen liike säilyy ja ne hakeutuvat vartalon alle. 

Samantien, (tai puoli sekuntia myöhemmin, kun hevosen eteenpäinpyrkimys on taattu -kirj.huom) purista nyrkkisi kiinni kuten puristaisit vettä sienestä; ensin sormia ja vasta sitten hieman rannetta kääntäen. 

Muista puolipidätteiden välissä päästää hevosta eteen, sillä oikein tehty puolipidäte vaatii hevoselta paljon työtä ja lihaksisto kehittyy hitaasti (- et sinäkään "kylmiltäsi" tee sataa vatsalihasliikettä...) 

Kun yksinkertaiset puolipidätteet menevät hyvin läpi ja hevonen kantaa itsensä, voidaan puolipidättein myös vaikuttaa sen suoristamiseen. On vain osattava ajoittaa pidätteet oikein että vaikutus toimii- kun oikea takajalka nousee ravissa (vs vasen etujalka koska on kyseessä kaksitahtinen liike) Tässä voidaan myös tehostaa pohkeen vaikutusta kannuksella oikein ajoitettuna jotta sadaan hevonen käyttämään vatsalihaksiaan selän noustessa. Ajoitus siis tärkeä. Kun sisätakanen on nousemassa ilmaan, silloin on sisäpohkeen aika toimia. vastaava pätee ulkoapuihin, ja kun jalka palaa maahan on pohkeenkin oltava rento. Tämä voi vaikuttaa hankalalta "kyttäämiseltä" mutta ratsastuskokemuksen karttuessa asia sujuu kuin itsestään; tahdissa. Kevyessä ravissa ulkoetujalalle kevennettäessä vaikutus tulee sisätakajalkaan kuin itsestään koska pohjetta käytetään kun kevennyksen jälkeen istutaan alas satulaan. 

Seuraavaksi mietitään miten ja miksi saadaan hevosen niska nousemaan. Se tapahtuu itseasiassa lähes itsestään kun takajalat, selkä ja vatsalihaksisto saadaan töihin niskakin nousee kun etujaloille ja lavoille saadaan lisää tilaa. Ohjilla ei pidä missään nimessä ruveta vetämään, sahaamaan tai tekemään muitakaan "vippauskonsteja" sillä sormien ja käsien nyrkiin puristaminen, ja pikimmiten taas hellittäminen saa sopivan paineen hevoen suussa ja se jää pureskelemaan kuolainta niskan noustessa. Kuolaa syntyy kun sylkirauhaset jäävät hieman puristuksiin ja kuolainta imeskellään; tämä on toki yksilöllinen ja kovin hevoskohtainen asia (kuten syljeneritys meillä ihmisilläkin) Tuntuma suuhun voi hetkellisesti pidätteen aikana olla vahvakin, mutta periaatteena on aina että hevonen kantaa itse itsensä ja ratsastajansa eikä päinvastoin! Joten muista myötääminen (oma huom.)
   

 

Tässä kuvassa käy ilmi miten puolipidätteiden avulla saadaan hevonen vähitellen siirtämään painoaan takajaloille, nostamaan ja kantamaan selkälihaksillaan ja avustamaan vatsalihaksilla, jolloin myös kaula ikäänkuin kasvaa ja nousee ja ratsastajan ohjat hieman lyhenevät. Hevonen siis oikeasti kantaa itsensä ja ratsastajansa jolloin sen liikkeet tulevat joustavimmiksi ja helpommiksi myös ratsastajan istua selässä olevan kantovoiman vaikutukesta.

Liikerata myös lyhenee ja liikkeet tulevat korkeammiksi - tämä on myös ehdoton edellytys saada takaosaan sitä työntövoimaa mitä tarvitaan todella hyvien lisäysten esittämiseksi! Hevosella joka on hyvin koottu, on helpoo esittää lisäys- sille vain annetaan "lupa" muuttaa kokoamisen avulla saavutettu kantovoima eteenpäinvieväksi työntövoimaksi - helppoa, eikö totta? :)

 

 

 

 

Erilaisia oppijoita, päihdeinfoa, verkostotapaamista, kestävää kehitystä ja kieltenope-verkkokurssia-huh!

Aloitetaanpa erilaisista oppijoista- eli meistä kaikista. Tämä on niin tuttua
hevospuolelta- ei yhtään hevosta voi kouluttaa jonkin valmiin "mallin" mukaan
-kaikki ne ovat yksilöitä,; aivan kuten me ihmisetkin.
Toki pitää noudattaa sitä "punaista lankaa" eli on jotain yleisellä tasolla sovellettavia
pääperiaatteita ja malleja joiden pohjalta toimitaan, mutta tässä piilee ehkä uuden
parjatun oppisuunnitelman perimmäinen aate: kukin oppikoon tavallaan! Opettajaa kuitenkin auttaa se, että hän kokemuksensa pohjalle saa muodostettua tietyn perustan jonka päälle sitten rakentaa.
Erilaisten oppijoiden verkostotapamisessa Helsingissä 1.11. meidät johdatteli aiheeseen Sari Reinikainen ja neurospsykologiasta jatkoi Johanna Nukari.

 Jokaisen tietoiskun perään pidettiin kymmenisen minuuttia ryhmäkeskustelua annetusta aiheesta, ihan hyvä tapa syventää ja puida annettuija ajatuksia. Oma pääni alkaa vaan olla niin täynnä ettei mitään uutta tunnu sinne mahtuvan - tuttuja hyväksitodettuja asioita tässäkin käytiin läpi.

Positiivista oli ehkä osallistujajoukossa se, että myös nuoret aikuiset ja ylipäänsä aikuisopiskelijat AMK-tasollakin saattavat menestyksekkäästi opiskella pienistä oppimisvaikeuksista huolimatta, ja nyt tähän puoleen paneudutaan koska apua löytyy!
Erilaisia "apuvälineitä" esiteltiin melko pikaisesti, mutta verkostoa ja linkityksiä on siis saatavilla lähes jokaiseen ongelmaan - puheesta voi tehdä ohjelman avulla muistiinpanoja, ja tekstiä lukeva ohjelmakin löytyy! Näistä asioista selvitteli meille Jukka Liimatainen mainiten Microsoft One noten, Dragon dictationin, Evernoten ja Google docsin. Tekniikka kehittyy sitä vauhtia, että tähän lie turha mitään erityisapuja linkittää sillä ne saattavat olla huomenna jom vanhettuneita. Mutta apua siis löytyy- esim juuri Oppimisen apuvälinekeskuksen kautta!

Pekka Peura on hyvin opettajiakin kahtiajakava tyyppi - olen häntä ja hänen tekniikkaan perustuvaa "Flipped learning" systeemiä kauhulla kuunnellut jo pari vuotta sitten Campus-seminaarissa. Mutta, oi, tässäkin on edetty - videolta esitti nöyrä mies ajatuksiaan erilaisista oppijoista ja eri tavoista oppia- ei suinkaan pelkkää ongelmien-kimppuun-tietotekniikalla- mallia! Mutta toki- anna ongelma ja päästä oppilaat sen kimppuun ; toki siinä on ajatusta kunhan voimme varmistaa että motivaatiota löytyy!

Vaikkei mitään uutta ja mullistavaa tapahtumassa tarjottukaan, oli välittämisen henki se joka eniten tehosi- oppimistilanteesta on tehtävä aina mahdollisimman turvallinen ja rento, tässä haastetta tulevaisuuteen kun yhteiset ryhmät/luokat vähenevät ja oppilaat itsenäisesti "poksahtelevat" pitkin lukukautta opintojen pariin; kuka milloinkin.
Ihminen on kuitenkin sosiaalinen eläin, joten toivottavasti nämä uudet systeemit eivät kaivaa pohjaa pois siltä sosiaaliselta kehitykseltä mitä luokkamuotoinen opetus on tarjonnut!
kaikkiaan ihan mielenkiintoinen päivä, monen muun asian katveessa toivon että jotain tästäkin päähäni tarttuu- nyt on jo liikaa lyhyessä ajassa tungettu kallooni uutta oppia- onneksi heti torstaina seurasi hankemaailman itsensäjohtamiseen liittyvää asiaa Satu Vainion johdolla- siitä lisää seuraavassa postauksessa!